Tänään äitini oli käymässä meillä ja toi Mennille ja Teeville ihanan tuliaisen: virkatun teeastiaston. Äiti oli löytänyt ohjeen jo aiemmin ja nyt hän oli virkannut kaksi kuppia, kaksi lautasta, pikkuleipiä ja teekannun.  Suloiset, eikä tarvitse miettiä hajoamistakaan. Teevi otti astiaston heti käyttöön ja tarjoili kaikille teetä pienistä kupeista. Hän osasi myös hienosti leikkisyödä pikkuleipiä. Maiskutus vaan kuului, kun pikkumies popsi keksiä. Näyttää siis siltä, että virkatut astiat löysivät tiensä leikkeihin.

Mulla olis langat jo valmiina virkattuja hedelmiä ja kuppikakkuja varten. Vielä pitäisi saada jostain innostuskärpäsen purema ja aikaa. Innostuskärpänen kävi jo vähän näykkimässä, kun näin nämä söpöydet, mutta aikaa ei ole vuorokausiin tulossa lisää ainakaan hetkeen.

Ilmiselvästi keittiöleikki on nyt in, sillä kaikki kupit, vispilät ja leluruoka ovat suosikkeja. Teevi osaa tarjoilla ruokaa ja syöttää nukkea sujuvasti. Ehkä lastenhuoneeseen voidaan hankkia pian uuni, jotta Teevi saa kuppikakut paistettua ja teeveden keitettyä ihan itse.

Varavaarin vahtiessa lapsia kävimme äidin kanssa kirpputorilla siistimässä pöydän ja tekemässä muutamia löytöjä. Itselleni löysin 2kg:n käsipainot, jotka on pitänyt ostaa jo jonkin aikaa, Teevi ja Menni saivat kauniit hernepussit ja äitikin teki mieleisiä löytöjä. Paras löytö oli kuitenkin kaunis Reimatecin välikausihaalari, jonka lunastin (tai äiti lunasti) Mennille kympillä. Haalari on jo jonkin verran kulunut, mutta kuosi oli kaunis ja pääosin haalari oli vielä hyväkuntoinen. Kelpaa käyttöön ainakin kauniimpina kevätpäivinä ja toimii hyvin varahaalarina. Saa siitä kympin verran hyötyä ihan varmasti. Menni kuluttaa haalaria vielä melko paljon, koska kevät menee konttaamalla. Polvet eivät varmaan pysyisi uudenveroisina meidän käytössä muutamaa päivää kauempaa.

Nyt alkaa vihdoin olla välikausi hallussa. Teeviltä puuttuu vielä sellaiset kengät, joilla pärjätään Amala-kenkien käyttöönottoon asti, mutta muuten olemme valmiita kevääseen! Tervetuloa kevät!