Aihearkisto: Arkielämää

Geokätköilyä ja lätäkköhommia

Varma keväänmerkki on se, että geokätkösivustot valtaavat selaimen ja erilaiset karttasovellukset ja anagrammiohjelmat ovat käytössä harvase ilta. Uusia kätköjäkin putkahtelee lähes päivittäin, joten iltalenkkireitit ovat koordinaattien sanelemat. Kuluneen viikon kolmen iltalenkin saldo onkin kuusi uutta kätkölöytöä. Tällä hetkellä löytöjä on mittarissa jo 443 kappaletta. Kesän jälkeen toivottavasti hurjasti enemmän. Juuri nytkin Janne selaa Rauman murteen sanakirjaa ja ratkoo mysteeriä.. Ehkä se vielä selviää ennen iltaa.

2013-03-27 19.25.06

Geokätköily on juuri sopiva harrastus meidän perheelle, koska kaikki pääsevät mukaan ja saa olla ulkona. Samalla saa liikuntaa, lapset oppivat liikkumaan luonnossa ja aivot saavat mukavia pähkinöitä. Uskon, että lapsillekin ”aarteiden” etsiminen on jännittävää, kun he vähän kasvavat ja alkavat enemmän ymmärtämään etsintöjen päälle. Jo viime kesänä Teevi kurkki kivien koloihin ja kantojen alle, kun oltiin geokätköllä. Ehkä jo ensi kesänä Teevi löytää ensimmäisen kätkön ennen meitä.

LätäkköhommissaAurinko lämmittää jo ihanasti ja sehän tietää lätäkköjä. Tällä viikolla lätäköt ovatkin keränneet kaikki pihan lapset lapioineen samaan paikkaan. Ihanaa, kun saa laittaa hieman kevyemmät vaatteet ja nauttia ulkoilusta hytisemättä. Keskiviikkona ulkona hurahti aikaa puoli kolmesta seitsemään, kun ensin oltiin lätäkköhommissa ja illalla lähdettiin vielä geokätköjahtiin. Välissä pistäydyttiin vain sisällä syömässä ja vaihtamassa kuivaa päälle.

Menni päivää paistattelemassa

Mennikin on päässyt tutustumaan hiekanjyviin ja kuraveteen vähän lähemmin, kun maa ei enää joka paikasta ole jään peitossa. Tyttö jaksaa seurata muiden lasten touhuja melko pitkään, mutta välillä meinaa pikkuiselta ulkoilijalta loppua kärsivällisyys, kun ei pääse liikkeelle.  Välikausihaalari antaa hieman enemmän periksi ja nyt Menni pääsee hieman konttaamaan ulkonakin. Vielä pitäisi käydä hankkimassa kunnolliset välikausihanskat molemmille lapsille, ettei sormet kastu.

 

Pääsiäinen

Pääsiäinen tuli taloon viime viikolla, kun kaivoin kaikki pääsiäiskoristeet kaapeista. Meillä ei vielä ole paljon pääsiäistavaraa, sillä viime vuonna ensimmäistä kertaa viritin jotain pääsiäisjuttuja esille. Pikkuhiljaa niitäkin varmaan alkaa kertyä. Aivan, kuten joulukoristeitakin. Lasten kanssa kaikkia juhlapyhiä on mukavampi viettää ja koristeetkin tuntuvat tärkeiltä. Siltikään en halua mitään rumia noitia ja kanoja meidän kotiin. Koristeet on harkiten mietittyjä, jotta ne miellyttävät omaakin silmää. Ihana keltainen väri tuo kaivattua piristystäkin.

Äitini toi minulle pääsiäistuliaisen viikonloppuna. <3
Äitini toi minulle pääsiäistuliaisen viikonloppuna. <3
On meillä käynyt virpojiakin.
On meillä käynyt virpojiakin.
Koivun oksat odottavat lehtiään. Vihreää näkyy jo!
Koivun oksat odottavat lehtiään. Vihreää näkyy jo!
Pääsiäismunat pääsivät koristamaan kynttilälyhtyä. Välillä siellä käy yksi munavaras..
Pääsiäismunat pääsivät koristamaan kynttilälyhtyä. Välillä siellä käy yksi munavaras..
Viime vuonna tiimarista hankkimani pallerotipu ja palleropupu.
Viime vuonna tiimarista hankkimani pallerotipu ja palleropupu.

Tänä vuonna pääsiäinen pääsi yllättämään, kun se onkin niin aikaisin. Yleensä pääsiäisenä ei enää ole metritolkulla lunta ja narsissitkin on saanut viedä ulos kasvamaan. Tänä vuonna nuo keltaiset kukat saavat odottaa ulos pääsyä vielä muutaman hetken.

Näiden lisäksi työnalla on virkatut pääsiäismunat. Ne on valmiita ehkä ensi pääsiäisenä. :D

Pädittä

Päivä numero 4. Meneillään on vieroitusjakso pädistä ja televisiosta. Aamun lastenohjelmat on sallittuja, jos menee heräämään ennen kahdeksaa, mutta muuten Teevin päivärytmiin ei mahdu ipadia, televisiota tai läppärin ruudulla pyörivää Autot-elokuvaa.

Teevin  ruutuaika tuntui kasvavan päivä päivältä ja lelut meinasivat jo pölyttyä nurkassa, kun Autot-elokuvaa kulutettiin päivästä toiseen. Etenkin isin hoitovuorolla Salama kumppaneineen pyöri ruudulla hävyttömän usein. Heti herättyään Teevi myös osasi vaatia Amalaa ja rämppäsi teeveen nappuloita jatkuvasti toivoen, että joltain kanavalta löytyisi tuo punainen kilpuri. Silloin ilkeä äiti puuttui tilanteeseen ja määräsi kaikki ruudulliset laitteet pannaan ainakin viikoksi.

Vieroitusjakson tarkoituksena on vähentää ruutuaikaa ja etenkin Autot-elokuvaa. Kun äiti osaa jokaisen repliikin ulkoa, alkaa mennä pikkuhiljaa hermo tuohon elokuvaan. Joskus olis kiva katsoa vaikka joku muu Disneyklassikko, mutta ne ei tasan kelpaa. Ruutujen palatessa arkipäivään on säännöt käyttöajoista tehtävä selväksi (sekä Teeville että isille) ja ohjelmistoon on saatava muutakin kuin Autot.

Nyt eletään neljättä päivää ja homma on edennyt suhteellisen hyvin. Tänään Teevi ei ole enää edes ulissut Salaman perään ja ipadikin on saanut olla hyllyssään (lähes) huomiotta. Suurin hairahdus oli heikkona hetkenä käytetty Late-kortti, kun kissa pääsi karkuun ja pikkusisko huusi kurkku suorana vaunuissaan Teevin herätettyä sen kesken päikkäreiden. Huonoista tavoista pois oppiminen vie valitettavasti kauemmin kuin niihin tottuminen. Molemmilta. Vanhemmille ruuduttomuus tarkoittaa aktiivisempaa leikkimistä ja touhujen keksimistä, mutta sitä vartenhan täällä ollaan.

Lastenhuoneen lattiakin näyttää taas siltä, miltä kuuluukin.
Lastenhuoneen lattiakin näyttää taas siltä, miltä kuuluukin.

Päivisin aikaa on kulutettu lastenhuoneessa, koska siellä ei edes ole telkkaria tai muita hömpötyksiä. Lelulaatikoista on löytynyt uudestaan vanhat lempparit: legot, puupalikat ja autot. Myös keittiö on noussut korkealle käyttötasolle, koska Menni viihtyy parhaiten syöttötuolissa seuraamassa muiden touhuja ja Teevi on keksinyt uuden lempipuuhan: tiskaamisen. Tiskiharja käy ja vesi lorisee, kun Teevi putsaa jokaisen kipon ja astian.

Muutamia epätoivon ja tuskan hetkiäkin on mahtunut tähän kokeiluun. Kun ipadia ei voi antaa harhautukseksi Mennin syötön tai imuroinnin ajaksi, voi käydä vaikka seuraavaa: puoli litraa mehutiivistettä kaatuu lattialle, makaroonilaatikko siirtyy vuoasta hellalle, kissa pääsee takaovesta ulos, iso kartiolasi hajoaa säpäleiksi ja olohuoneen taulut mystisesti putoavat seinältä. Pienen hiljaisen hetken jälkeen toisesta huoneesta saattaa myös tulla vastaan vaipaton pikkupoika hopeisissa korkokengissä. Kannattaa siis kokeilla, melkoisia elämyksiä tarjolla!

Rusettipipo

Rusettipipo

Rusetit näyttävät olevan kevään the juttu. Tai sitten se on vaan mun oma mielipide, mutta kivoja ovat kuitenkin. Itse rakastuin internetin ihmeellisessä maailmassa erääseen rusettipipoon, joka kuitenkin oli lompakolleni liian iso pala purtavaksi ja jouduin nielemään tappioni.

Onneksi mun miehellä on maailman paras sisko, jonka kätköistä löytyy mitä vaan ja joka osaa tehdä melkein mitä vaan. Hänen kravattivarastoja tutkiessani keksin, että kravateista vois syntyä aika päheä rusetti ja siitä aika hieno pipo. Tällä hetkellä kravattivalikoima sisälsi vain punaisia kapeita kravatteja, joten niillä sitten mentiin. Vaikkei kravatit ole samanlaiset, sopii ne mielestäni hienosti yhteen. Hetken väänneltyäni sain rusetin aikaiseksi ja laitoin tilauksen piposta vetämään. Noin viikon päästä pipo toimitettiin kotiovelle. Siis täydellinen palvelu (rusettikin oli hienompi kuin mun tekemä). Nyt pipo onkin päässyt ihan jokapäiväiseen käyttöön, vaikka välillä meinaa korvia palella ohuessa trikoopipossa, kun pakkaslukemat paukkuvat parissakymmenessä.

Mennilläkin on oma rusettipipo.
Mennilläkin on oma rusettipipo.

Pipo on myös kerännyt valtavasti huomiota ja kehuja. Odotan innolla, että me päästään Mennin kanssa edustamaan samanlaisissa pipoissa. Vielä pitäisi tehdä muutama väriversio, että kaikkien vaatteiden kanssa olis sopiva rusetti. Nyt vaan kiertelemään kirppiksiä, että löytyis jotkut pirtsakat kravatit seuraavaan pipoviritelmään. Ja ehkä uskallan yrittää tällaista itsekin, kun mulla on toimiva ompelukonekin (on ollut jo jonkin aikaa, mut en oo vieläkään kokeillut..)

Teeastiasto ja rymyhaalari

Tänään äitini oli käymässä meillä ja toi Mennille ja Teeville ihanan tuliaisen: virkatun teeastiaston. Äiti oli löytänyt ohjeen jo aiemmin ja nyt hän oli virkannut kaksi kuppia, kaksi lautasta, pikkuleipiä ja teekannun.  Suloiset, eikä tarvitse miettiä hajoamistakaan. Teevi otti astiaston heti käyttöön ja tarjoili kaikille teetä pienistä kupeista. Hän osasi myös hienosti leikkisyödä pikkuleipiä. Maiskutus vaan kuului, kun pikkumies popsi keksiä. Näyttää siis siltä, että virkatut astiat löysivät tiensä leikkeihin.

Mulla olis langat jo valmiina virkattuja hedelmiä ja kuppikakkuja varten. Vielä pitäisi saada jostain innostuskärpäsen purema ja aikaa. Innostuskärpänen kävi jo vähän näykkimässä, kun näin nämä söpöydet, mutta aikaa ei ole vuorokausiin tulossa lisää ainakaan hetkeen.

Teeastiasto

Ilmiselvästi keittiöleikki on nyt in, sillä kaikki kupit, vispilät ja leluruoka ovat suosikkeja. Teevi osaa tarjoilla ruokaa ja syöttää nukkea sujuvasti. Ehkä lastenhuoneeseen voidaan hankkia pian uuni, jotta Teevi saa kuppikakut paistettua ja teeveden keitettyä ihan itse.

Varavaarin vahtiessa lapsia kävimme äidin kanssa kirpputorilla siistimässä pöydän ja tekemässä muutamia löytöjä. Itselleni löysin 2kg:n käsipainot, jotka on pitänyt ostaa jo jonkin aikaa, Teevi ja Menni saivat kauniit hernepussit ja äitikin teki mieleisiä löytöjä. Paras löytö oli kuitenkin kaunis Reimatecin välikausihaalari, jonka lunastin (tai äiti lunasti) Mennille kympillä. Haalari on jo jonkin verran kulunut, mutta kuosi oli kaunis ja pääosin haalari oli vielä hyväkuntoinen. Kelpaa käyttöön ainakin kauniimpina kevätpäivinä ja toimii hyvin varahaalarina. Saa siitä kympin verran hyötyä ihan varmasti. Menni kuluttaa haalaria vielä melko paljon, koska kevät menee konttaamalla. Polvet eivät varmaan pysyisi uudenveroisina meidän käytössä muutamaa päivää kauempaa.

Varahaalari.

Nyt alkaa vihdoin olla välikausi hallussa. Teeviltä puuttuu vielä sellaiset kengät, joilla pärjätään Amala-kenkien käyttöönottoon asti, mutta muuten olemme valmiita kevääseen! Tervetuloa kevät!

Tänään

Menni heräsi klo 2.18..
..ja nukahti klo 04.02.
Muu perhe heräsi klo 7. Menni jatkoi uniaan.
Janne lähti töihin.
Söimme Teevin kanssa aamupalaa.
Silitin, viikkasin ja hinnoittelin kirppistavaroita.
Teevi istui Bitin kanssa kirppislaatikossa ja pelasi ipadilla.

PahvilaatikossaMenni heräsi ja sai aamupuuroa.
Klo10 lähdimme naapuriin kyläilemään.
Paikalla oli 4 lasta ja 3 äitiä.
Teevi meni ovella paniikkiin ja kiljui täyttä kurkkua.
Lapset leikkivät ja äidit juttelivat teekuppien (tai kahvikuppien) äärellä.
Klo 12 palasimme kotiin ja Teevi sai lounaaksi kaurapuuroa, koska ei ollut muuta.
Menni sai lounaaksi valmista ruokaa pakastimesta.
Laitoin päivällisen uuniin.
Molemmat lapset nukkuivat klo12.40.
Jatkoin silitysurakkaa.
Menni heräsi ja sai välipalaa.
Teevi jatkoi uniaan klo15.20 asti.
Lähdimme puistoon vaihtamaan kuulumisia naapureiden kanssa.
Teevi kiipeili lumikasoissa.
Kävimme äkkiä syömässä päivällistä ja Janne tuli kotiin.
Lähdimme kirppikselle täydentämään ja siivoamaan pöytää.
Tavaraa oli mennyt jonkin verran. Jee.
Ajelimme suoraan kyläilemään Raisioon.
Ostin Mennille vähän uusia vanhoja vaatteita.
Teevi kokkaili leikkikeittiössä.
Haimme kotimatkalla kaksi postipakettia.
Paketeista paljastui Mennin pinkit ulkohousut ja nimijuna!
Lapsille iltapalaa.
Teevi meni vapaaehtoisesti yksin sänkyyn ja nukahti sinne.
Mennikin nukahti omaan sänkyyn!
Koko kämpän pikasiivous Kaisa ja puoli valtakuntaa -ohjelman aikana.
Aikuisille lämpimiä voileipiä, blogeja ja HHU.