.. vietimme mukavaa päivää yhdessä Teevin bestiksen Linan kanssa. Ohjelmassa oli päiväunia, ruokailua, lohikeiton valmistusta, vaatteiden kierrätystä ja höpöttelyä. Teevi ja Lina tutustuivat toisiinsa aktiivisemmin ja tohina lattialla oli melkoinen. Ihanaa, kun lapset alkavat pikkuhiljaa viihtyä pidempiä aikoja keskenään.

Teevillä on isomummin kutoma maailman ihanin villapuku. Harmi, ettei vieläkään ole tarpeeksi kylmä. Tänään tosin vipellettiin autoon pelkissä villapuvuissa ja jätettiin toppahaalarit naulakkoon. Saatiin tänään Teeville vauvapulkka ja lumi olisi jo kaivattua. Ilmeisesti se ei kuitenkaan ole todennäköisin sääilmiö, kun tien varsilla voi havaita leskenlehden ja taivaalla lentelee joutsenaurat. Ehkä talvi jää välistä..

Illemmalla päätin aloittaa uuden käsityöprojektin, kun vanhat on aikaa sitten valmistuneet ja jotain olisi kiva tehdä. Kaapissa odotteli kaksi vyyhtiä ontelokudetta, joista pitäisi valmistua virkkaamalla koreja. Ensin vyyhdit piti kuitenkin keriä ja siinähän paras apu on Teevi Janne. Niinpä miehet asialle ja kamera käteen..

Teevin päivä päättyy melko usein kylpyammeeseen, sillä tyypistä on vauvauinnissa kuoriutunut melkoinen vesipeto. Nykyisin kannattaa olla kuitenkin tarkkana, sillä kylvettäjä on yleensä vähintään yhtä märkä kuin itse kylpijä.

Viikko on taas vierähtänyt hurjalla vauhdilla. Teevi on oppinut konttaamaan entistä nopeammin ja suurin osa päivästä meneekin perässä juostessa ja takaisin olohuoneeseen palauttaessa. Myös sana EI on tullut tutuksi sekä vanhemmille, että lapselle. Enää ei riitä, että tavara on sohvalla tai tv-tasolla, kun pikkumies könyää pystyyn ja nappaa kiinnostavat tavarat alta aikayksikön. Uutta oppiessa ei olla vältytty kupsahtamisilta ja virhearvioinneilta, joten surkea itku raikuu ei:den välissä.

Uusi hitti ”lelu” on lattiantasoon kaadettu peili, jonka yli on hauska kontata ja nauraa samalla. Naurun saa aikaan myös Bitti ja kukkuu-leikit. Bitin ja Teevin tutustumisesta on jäänyt jo muutama merkki, kun molempia Teevin poskia koristaa naarmu. Aika paljon Bitti kuitenkin sietää lääppimistä ja retuutusta, muttei kaikkea tarvitsekaan kestää.

Isin kanssa Teevi on taas hullutellut ja opetellut mm. ratsastusta. Ihan ensin kuivaharjoiteltiin äidin vanhan kypärän kanssa pahvilaatikkoratsastusta ja sitten päästiinkin jo keinuhevosen kyytiin.

Teevi on muutaman viime päivän aikana oppinut ryömimään hirvittävää vauhtia. Tänään istuin olohuoneessa, kun yhtäkkiä kuulin kolinaa vessasta. Siellähän pikkumies oli jo tutkimassa wc:n mattoa hyvinkin tarkasti. Eilen laitoin pyykkiä eteisessä. Käytän pyykkien kuljetuksessa Teevin ammetta, koska se on näppärästi aina saatavilla ja sopivan kokoinen. Jätin tyhjän ammeen eteiseen ja näin siinä kävi:

Ja saatattekin ehkä arvata, kuinka tässä kävi? Amme kippasi ja hupsis kupsis, pää kolahti lattiaan. Mutta ei se mitään, uusiin seikkailuihin!