Teevi on muutaman viime päivän aikana oppinut ryömimään hirvittävää vauhtia. Tänään istuin olohuoneessa, kun yhtäkkiä kuulin kolinaa vessasta. Siellähän pikkumies oli jo tutkimassa wc:n mattoa hyvinkin tarkasti. Eilen laitoin pyykkiä eteisessä. Käytän pyykkien kuljetuksessa Teevin ammetta, koska se on näppärästi aina saatavilla ja sopivan kokoinen. Jätin tyhjän ammeen eteiseen ja näin siinä kävi:





Ja saatattekin ehkä arvata, kuinka tässä kävi? Amme kippasi ja hupsis kupsis, pää kolahti lattiaan. Mutta ei se mitään, uusiin seikkailuihin!
Toi jätkä on kyllä ihan huippu!
Mitä muuta se vois ollakkaan kun huippu, kun tietää kenen laps se on – ja kenen lapsenlaps! :)