Avainsana-arkisto: herkut

Grillikauden avajaiset vol. x

Vapun kunniaksi avasimme grillikauden jo x:n kerran tänä keväänä. Tällä kertaa seurana oli Teevin tätskä miehekkeineen ja ensimmäistä kertaa grilliherkkuja nautittiin ulkoilmassa. Edellisenä viikonloppuna iskä toi meille puutarhakalusteet ja nyt niistä vihdoin päästään nauttimaan. Ulkona syöminen oli Teevinkin mielestä mukavaa ja ruoka kulki omaan suuhun ihka omalla haarukalla.

Eka kerta ulkoruokinnassa.

Haarukalla syöminen on ihan uusi juttu, mutta sujuu jo varsin mallikkaasti. Ainakin silloin, kun pikkumiestä huvittaa. Lusikka on hankalampi kapine, koska se kääntyy aina ennen suuta väärinpäin. Haarukassa ruoka pysyy mukana loppuun asti, eikä sotkua ja turhautumista tule ihan niin paljon.

Haarukalla syömiseen pitää keskittyä tiukasti.

Grilliherkuista Teevin suosikki on ehdottomasti kokonainen grillattu maissi. Maissintähkä kourassa aika kuluu hyvin ja vanhemmat saavat syödä rauhassa. Myös mandariini ja hunajameloni maistuvat pienelle herkkusuulle.

Maissin mutustelua.

P.S. Teevi tarttis vissiin jonkun kesähatun. Toi äidiltä lainattu on aika hirvee ilmestys!

Kesän ensimmäinen jätski

Lämpimät päivät ovat saapuneet ja niin myös jäätelökausi. Mehujäät kuuluvat omiin suosikeihin ja Teevi onkin saanut aloittaa jäätelöön tutustumisen omatekoisten mehujäiden kanssa. Teeviä odottaessa mutustin jäätelöä melko paljon ja silloin keksin, että parhaat mehujäät syntyvät mehukeitosta. Silloin jäästä ei tule liian kovaa, eikä maku lähde imeskelemällä pois. Teevin versiot on valmistettu lasten smoothiesta, joka uppoaa myös nokkamukista lähes salamannopeasti.

Kylmä mehujää vähän irvistytti, mutta hyvin maistui silti. Positiivista tässä herkussa on se, ettei se sisällä ollenkaan lisättyä sokeria. Täyttä hedelmää jäädytetyssä muodossa, melkein jopa terveellistä. :) Lisäksi kylmä helpottaa poskihampaiden aiheuttamaa ärsytystä. Pitää siis laittaa uusi satsi pakastimeen. Ehkä tällä kertaa vaikka mansikkaa..

Mites tähän oikein suhtautuis?
Lisää!

Vesipedon aamupäivä.

Taas päivä on aloitettu reippaalla polskinnalla Caribialla. Teevi on oppinut hienosti sukeltamaan ilman, että vesi pääsee suuhun. Hän osaa myös kävellä itsekseen altaan matalassa kohdassa ja metsästää kelluvia ja uponneita leluja. Tänään ohjelmassa oli kainalosukelluksia äitin tai isin kainalossa ja uimarenkaan kanssa polskuttelua. Kainalosukelluksissa lapsi otetaan tukevasti kainaloon ja ponnistetaan altaan seinästä sukellukseen yhdessä. Lyhyen sukelluksen jälkeen noustaan pintaan ja nauretaan. Tämän nauramisosan Teevi on kyllä lisännyt harjoitukseen ihan itse.

Myös uudet uimarenkaat pääsivät sekä äidin että lapsen suosioon. Renkaan varassa on kiva räpiköidä lelujen perässä ja uittajan käsivarret on huomattavasti kevyemmällä rasituksella. Tänään isi kyllä muutenkin oli uittajan roolissa, paitsi sukellettaessa. Tänään jo mietittiin, että voisi tehdä visiitin tavalliseen uimahalliin Teevin kanssa. Voikohan noin pienen viedä tavalliseen altaaseen? Eihän se lämpöero ole kuin muutaman asteen verran.. Ehkä kesällä päästään polskimaan jo järviveteen.

Pitäisi muistaa ottaa kamera taas uintireissulle, että saataisiin uusia otoksia meidän vesipedosta. Nyt siellä alkaa olla aika valoisaakin, kun ulkoa tulee lisävaloa.

Kotona meillä oli ruoanlaittomaraton, kun valmistin ensin Teeville jauhelihakastiketta ja makaronia, itselle lounaaksi tonnikala-pastasalaattia ja vielä päivälliseksi kermaperunoita ja lihamureketta. Teevi onneksi istui nätisti syöttötuolissa ja nakersi kurkkua tai porkkanaa, joten sain rauhassa puuhailla. Salaatin tein äitin näppärällä lajittelumenetelmällä, joka suosii sekä allergisia että nirsoja salaatin puputtajia. Tällä kertaa kulhoon pääsi tammenlehtisalaattia, jääsalaattia, kirsikkatomaatteja, kurkkua, maissia, mandariinia, tonnikalaa, fetajuustoa ja makaronia. Nam.

Teevin uniaikaan siivosin koko keittiön ja laitoin kaupasta mukaan tarttuneet tulppaanit vaasiin. Vielä kun jaksaisi loppukodin raivata, niin olisi ihanaa. Kyllä tämä aurinkoinen ilma ja kukat piristää melkoisesti. Silti tämä järjetön väsymys saisi jo loppua, ettei joka päivä tarttis nuokkua iltapäivästä, jos ei ole ehtinyt päiväunille.

Maaginen magisso ja peltileipä.

Magisso on jokaisen teenjuojan paras ystävä. Itse rakastan irtoteetä, eikä meillä juuri pussiteetä olekaan, joten joululahjaksi saamani magisson teekuppi on päässyt ahkeraan käyttöön. Kupissa parasta on se, että voin tehdä teetä vain yhden kupillisen, eikä keitettävästä teelaadusta tarvitse sopia Jannen kanssa. :) Molemmat voivat valmistaa kupillisen höyryävää teetä ihan oman maun mukaan. Toinen hyvä puoli on se, että kuppi on tarpeeksi iso ja valmistettu muovista. Näpit ei pala teetä nauttiessa, eikä kuppi pudotessakaan pääse hajoamaan. Lisäksi tämän ihmeen voi laittaa tiskikoneeseen. Täydellinen kapine siis.

Tänään olin reipas ja leivoin leipää ihan itse. Löysin kivan peltileipäreseptin ChocoChili-blogista ja päätin ryhtyä toimeen. Leivästä tuli varsin maukasta ja sen voimalla jaksoin kirjoittaa tämänkin postauksen. :)

Iltapala. Ja tietty teetä kaveriks.

Ja kaikille, jotka nyt haluavat tuollaisen kupin; sellaisen voi ostaa esmes Stockmannilta.

Teevin pakastekalastajan herkku

Tein Teeville tässä joku päivä ruokaa, joka tuoksuu ja maistuu tosi hyvällä (toisin kuin edellinen muhennos, joka haisi kuvottavalle, mutta maku oli ihan ok = ei enää kukkakaalia Teevin mössöihin). Tällaista se oli:

Pakastekalastajan herkku
1 kesäkurpitsa

1 tomaatti
3 porkkanaa
1/2 bataatti
1 sipuli
100g seitä
2dl riisiä
vettä
mustapippuria
valkopippuria
tilliä

Nyt odottelen, että pikkumies herää lounaalle ja päästään kylään syömään vohveleita. Teevin unirytmi on joulun sairastelun jälkeen ollut ihan mitä sattuu, joten joskus herätään kuudelta ja nukutaan päiväunia jo kahdeksalta.. Toisinaan nukutaan kahdeksaan ja päästään tavoitteeseen, eli päikkäreille lounaan jälkeen. Tänään on ollut sellainen kello kuuden päivä ja Teevi on nukkua porskuttanut nyt kohta kolme tuntia putkeen. Harmi vain, naapurissamme tehdään remonttia, joten äiti ei saa hetken rauhaa sirkkelimelun keskellä. Murr.