Nyt, kun Menni saavutti vuoden iän, meillä elää virallisesti kaksi taaperoa. Elämä tänään on ollut hieman erilaista, kuin viime vuonna (yhtä paljon tuskaa tähän päivään kyllä sisältyi, koska olin kahvakuulatunnilla). Yksivuotias osaa jo vaikka mitä, mutta on silti vielä aika pieni. On tavallaan ihanaa ja kamalaa, ettei meillä enää ole yhtään aivan avutonta pikkuotusta, vaan kaksi (melkein) kävelevää ja itse lusikoivaa lasta.

1- vuotias Menni on luonteeltaan sosiaalinen, ihmisrakas, aurinkoinen, itsepäinen, pippurinen ja pääosin hyväntuulinen. Hän vaatii paljon syliä ja ajaa välillä vanhempansa uupumukseen jatkuvalla lahkeessa roikkumisella. Onneksi hän hallitsee myös sydämet sulattavan hymyn, sillä sen avulla hän kääntää kaikki puolelleen, vaikka olisi huonompikin päivä.

1- vuotias Menni syö ITSE. Mikään muu ei tule kysymykseen. Äidin lusikoimat lusikalliset tulee takaisin samaa reittiä kuin menivätkin ja lusikkaan koskeminenkin aiheuttaa tärinäraivarit. On siis parempi riisua hienoimmat vaatekerrokset (tai kaikki vaatekerrokset) ja antaa lusikka/haarukka pikkukätöseen. Jokaisen ruokailuhetken jälkeen tie vie suoraan suihkuun, mutta kyllä osa ruoasta aina päätyy oikeaankin osoitteeseen. Itse syöden melkein mikä vain ruoka kelpaa, eikä kokkareetkaan enää ole niin inhottavia.

1- vuotias Menni nukkuu pinnasängyssä omassa huoneessaan. Hän harjoittelee päiväunienkin nukkumista sisällä ja se onkin alkanut sujua todella hyvin. Päiväunille riittää pupu ja sänkyyn jättäminen, mutta iltaunilla uni tulee vain, jos aikuinen istuu huoneessa. Uni tulee yleensä viimeistään 10 minuutin hyörimisen jälkeen, eikä aikuisen tarvitse koskea, katsoa tai huomioida mitenkään. Riittää, kun on paikalla. Iltaunille Menni menee klo20 ja herää noin klo7. Päiväunia nukutaan enää yhdet, noin 2 tunnin mittaiset tirsat.

1- vuotias Menni puhuu PALJON enemmän kuin Teevi koskaan. Menni toistelee lähes kaiken kuulemansa ja osaa selvästi jo muutamia sanoja. Sanavarastoon kuuluu jo pupu, pulla, kakka, kukka, vaippa, äiti ja isi. Menni myös ääntelee ja ”puhuu” koko ajan, eikä hiljaista hetkeä olekaan. Huomaa, että hänellä on paljon asiaa.

1- vuotias Menni liikkuu vielä pääosin konttaamalla, mutta on juhannuksesta asti harjoitellut kävelemistä. Pienet matkat menee epävakaasti kävellen ja syliin syöksyen, mutta pidemmät matkat on syytä mennä nelivedolla. Ainakin jos on kiire. Tuen avulla Menni kävelee jo hienosti pitkiäkin matkoja. Tueksi riittää kädestä pitäminen tai taaperokärry, jonka kanssa mennäänkin ja kovaa. Eilen Menni taapersi jo keittiösaarekkeelta sohvalle ihan ilman apujoukkoja. Eiköhän lähipäivinä päästä todistamaan läpimurtoa, kun Mennikin tajuaa omat taitonsa ja uskaltautuu kävelemään kunnolla. Tällainen ahaa-elämys on jo koettu sohvalta laskeutumisen suhteen ja nyt Menni uskaltaa jo laskeutua sohvalta pylly edellä. Tämä on hyvä taito neidille, joka kiipeää ihan joka paikkaan, ihan koko ajan.

1- vuotias Menni leikkii luonnollisestikin paljon Teevin kanssa. Tämän hetken lemppareita ovat kirjat ja duplot. Myös autoleikit on Mennille tärkeitä. Hän oppi matkimaan auton ääntä jo puolivuotiaana ja osaa ajeluttaa autoja pitkin lattiaa. Superia on matkia Teevin touhuja. He konttaavat peräkkäin, kiipeilevät sohvalla, heittelevät tavaroita ja nauravat yhdessä. Toki myös riitoja on jatkuvasti, mutta sehän kuuluu sisaruuteen.

1-vuotias Menni osoittaa tahtonsa kovaa ja selvästi. Hän on oppinut kaksi tapaa, joilla asia menee perille, vaikka sitten vähän kovempaankin kalloon; kirkumisen ja puremisen. Ensimmäinen on vain ärsyttävä, toinen todella kiusallinen ja hankala. Suuttuessaan Menni nimittäin muuttuu suorastaan punaiseksi, tärisee ja kiljuu tai säksättää omalla ihmeellisellä tavallaan. Jos erehtyy menemään lähelle, saa kokea kun pienet naskalit uppoavat ihoon. Neiti on kuin terrieri, eikä päästä millään irti. Toivottavasti tästä tavasta päästään pian eroon ja Menni oppii muitakin tapoja pitää puoliaan. Onhan tietenkin tärkeää, että pikkusisko osaa laittaa isoveljelle kampoihin. Teevi onkin saanut yksinhallita tätä sisarussuhdetta jo vuoden ajan.

1-vuotias Menni on innokas uimari. Hän polskii niin ammeessa, järvessä, paljussa kuin altaassakin. Pelkkä veden näkeminen saa tytön tärisemään riemusta. Vaikka Menni ei ole päässyt vauvauintiin, on hänen kanssa uitu paljon ja sukelluksetkin sujuu ilman ongelmia. Onkin ihanaa, että syksyllä päästään taas molempien lasten kanssa pulikoimaan vauvauintiin.

1-vuotiaan Mennin vaatekoko on edelleen 74cm, mutta mitoista osaan kertoa vasta maanantain neuvolan jälkeen. Veikkaan, ettei painoa ole paljon yli 9 kiloa ja pituuskin varmaan jossain 74 sentin hujakoilla. Voi tietysti olla, että olen täysin metsässä tämän arvioni kanssa, koska perustan sen vertailuun Teevin kanssa. Menni on kuitenkin siro ja kaunis pikkuneiti. Koosta viis.