Avainsana-arkisto: kesä

Kesähatut

Arkielämää, ,

Tänään suoritimme Skanssin läpimarssin, jonka aikana kasseihin tarttui muutama tekninen t-paita, alusvaatteita, juoksusukat ja lapsille aivan mahtavat kesähatut. Lähdimme alunperin hakemaan minulle noita t-paitoja, koska tarvitsen niitä tulevana viikonloppuna partiotaitokilpailuissa. Meillä oli vain tunti aikaa ja miljoona kauppaa kierrettävänä, joten kierros oli hyvin pintapuolinen. Kun tärkein eli t-paidat oli löytynyt Intersportin alerekistä, päätin kurkata vielä lastenvaateosastot, koska tarvitsimme molemmille lapsille kesälätsät.

Meidän perhe on sellaista laatua, että palamme jo kun ajattelemme aurinkoa. Emme rusketu, vaan muutumme katkaravun väriseksi noin 5 minuutin aurinkoannoksen jälkeen. Tästä syystä kesähatun vaatimuksiin kuuluu iso lieri, joka peittää korvat ja niskan, mielellään vielä puoli naamaakin. Sellaisia ei vain tunnu olevan missään, ainakaan pojalle. Pojille on vain lippiksiä eri printeillä ja kamalia vaaleansinisiä kalastajahattuja. Hyi. Tytöille löytyy kyllä kaikkia ihan kivoja lierihattuja ja ostinkin Prismasta jo yhden hauskan kesähatun samalla kun Teevi sai alesta 4€:lla samanlaisen nallehatun kuin viime vuonna. Inhosin sitä silloin ja inhoan tänäkin vuonna. Se vaan on sopivan mallinen, eikä sininen.

Mutta tänään se tapahtui. Kävelin popin myymälään ja jouduin ostamaan ryöstöhintaisen hatun, tai siis kaksi! Menin etsimään hattua vain Teeville, mutta kokoa ei ollut esillä. Myyjä lähti etsimään oikeaa kokoa ja toi samalla varastosta juuri saapuneet tyttöjen lierihatut. Rakastuin salamana, sillä se hattu oli niin nätti. Hintalappu oli suolainen, mutta nielin sen silti, koska olin niin onnellinen helposti sujuneesta kauppareissusta. Teevillekin löytyi hyvä hattu, tarpeeksi isolla lierillä. Eikä se ole sininen!

Menni ja Mennin hattu.
Menni ja Mennin hattu.
Teevi ja Teevin hattu.
Teevi ja Teevin hattu.

wʌn piːs

Arkielämää, ,

Mummu oli ommellut Teeville hienon uuden oloasun koleisiin kesäpäiviin. Haalari on pehmoista collegekangasta ja sopii sekä piha- että sisäpuuhiin. Tänään haalari pääsi testikäyttöön, kun aurinko ei kerran vieläkään viitsi näyttäytyä meille.

Kangas oli Teevimäisen raidallinen. Äiti taitaa nyt olla hieman kateellinen tästä oloasusta. :)

Taatan kanssa pääsi leikkimään pihan vesielementillä. Tämä pulputtava kala oli mitä mielenkiintoisin leikkikaveri ja iloa riitti pitkäksi aikaa.

Tänään satoi…

Arkielämää, , ,

…ainakin kolme kertaa niin paljon kuin eilen. Lisäki jyrisi ja salamoi, mutta ulos suunnattiin silti. Juuri ulos lähtiessä sade oli tauolla, mutta noin 3 minuutin ulkoilun jälkeen vettä tulikin kuin saavista kaatamalla.

Ja lopuksi huuhdottiin hiekat pois vaatteista räystässuihkussa.

Teevi oli tainnut lukea mun tuskista pukemisen suhteen, sillä tänään hän kantoi vaatteet yksitellen eteisestä ja antoi nätisti pukea kaikki sukista sadetakkiin ja saappaisiin asti. Tai sitten tyyppi oli hiffannut, että näiden varusteiden kanssa pääsee hulluttelemaan lätäköihin.  Tiedä häntä, mutta jokatapauksessa pääsimme ulos ennätysajassa.

Kaikista vermeistä huolimatta olo oli vähän kostea, kun puolentoista tunnin päästä palasimme sisälle. Niinpä oli hyvä pulahtaa kylpyyn lämmittelemään. Vaikka ukkonen ja sade onkin kivaa ja jännittävää, soisin sään silti hieman lämpenevän. Onhan nyt kuitenkin kesä.

Isomummilla.

Arkielämää, , ,

Juhannusta vietimme Teevin isomummilassa somerolla. Tänä vuonna meidän juhannukseen kuului:

auringonpaistetta
hyttysiä
saunomista
ruohon leikkaamista
kuorma-auton lastaamista
hiekkaleikkejä
jäätelöä
grillaamista
nuotio
tikkumakkaraa
maitokärryajelua
rusketusraitoja
päiväunia
retki laavulle
vesisadetta 
sukulaisia
leppoisaa oleskelua

Hiljaiseloa.

Arkielämää,

Kesä on alkanut meillä aika hiljaisissa merkeissä. Ulkoillaan joka päivä, mutta muuta jännää ei sitten juuri olekaan kerrottavaksi.  Oma väsymykseni on aina vaan pahentunut ja sen huomaa kodin siivousasteesta ja päiväunien määrästä. En ymmärrä, miten voi 10 tunnin yöunien ja 2 tunnin päikkäreiden jälkeen väsyttää niin paljon, että voisi painua suoraan nukkumaan, kun Janne tulee töistä kotiin. No toivotaan, että tilanne helpottuu kunhan tämä pieni maha-asukas saadaan maailmaan. (Tiedetään, sittenkin pitää valvoa öisin, mutta ainakin Teevin kanssa jaksoin paremmin synnytyksen jälkeen.)

Viime viikonloppuna vietettiin aikaa isomummilassa Somerolla ja lauantai-sunnuntaiyö meni Jukolan viestissä. Tällä kertaa Teevi ei päässyt mukaan, sillä lähdimme matkaan vasta yöunien aikaan ja Teevi jäi mummin kanssa nukkumaan. Itsellekin reissu oli aika rankka, vaikka olinkin vain katsojan roolissa. Kävely ja valvominen verottivat voimia yllättävän paljon. Kävely takaisin autolle taisi olla minulle tuskaisempaa kuin Jannelle, joka oli juuri kipittänyt 13 kilometriä pitkin metsiä.

Isomummilaan suuntaamme myös juhannukseksi. Siellä Teevillä on tilaa temmeltää ja puuhaa riittää meille isommillekin. Toivottavasti nyt tulisi aurinkoiset kelit, että voitaisiin nautiskella pihahommista.

Muut kesäsuunnitelmat ovatkin sitten vielä auki. Kotoilua varmaan enimmäkseen, sillä kovinkaan pitkälle ei uskalla enää heinäkuun aikana lähteä.

Metsässä.

Arkielämää, , , ,

Alkuviikon olemme kyhjötelleet sisällä ja koittaneet keksiä tekemistä, johon Teevi ei turhaudu ja jota voin tehdä mahdollisimman helposti olohuoneen lattialla istuen (tai maaten). Palapeli ja puupalikat ovat viihdyttäneet meitä päivästä toiseen, kun Teevi on sairastanut kolmen rakkulan vesirokkoa ja minä olen ollut jostain syystä täysin voimaton.  Onneksi tämä mystinen rokko päästi meidät vähällä ja rakkulat kuivuivat muutamassa päivässä. Pikkuinen sairastaja on ollut hieman tavallista väsyneempi ja kiukkuisempi, mutta muita oireita ei ole ilmennyt.

Tiistaina lähdettiin taas Jannen mukaan kuntosuunnistamaan, että päästiin vähän haistelemaan ulkoilmaa. Vielä meidän osallistuminen rajoittuukin metsään tutustumiseen ja viimeisellä rastilla odotteluun. Moni suunnistaja jo kyselikin, milloin pikkumies lähtee suunnistuspolulle. Eiköhän hän menisi jo, jos äidin kunto kestäisi 2 kilometrin tallustelun, josta noin 90% pitäisi jaksaa kantaa sekä mahaa, että Teeviä. Rasteilla näin kyllä yhden perheen, jonka arviolta 3-vuotias lapsi kipitti kartan kanssa edeltä ja isi tuli perässä pikkusisarus rinkassa heiluen. Ehkä ensi kesänä mekin sitten mennään. :)

Etsi metsäläinen.

Tänään suunnattiin koko perheen voimin ensin leikkipuistoon ja sitten läheiseen metsään geokätköä etsimään. Osa matkasta piti mennä juoksurattailla, mutta sai Teevi vähän harjoitella polkukävelyäkin ja tutustua jos jonkinnäköisiin metsän ihmeisiin. Kaikki kävyistä pikkuötököihin oli todella kiinnostavaa. Hyttysetkään eivät Teeviä häirinneet, vaikka äiti huitoikin niitä jatkuvasti pois kimpusta.

Kotimatkalta keräsin hieman metsän tuoksua kotiinkin, kun kielot kukkivat niin kauniisti.