Meidän oman pihan leikkipuisto on ihan mukava ja iltapäivisin sieltä löytyy leikkiseuraakin, mutta silti me olemme lähteneet Teevin kanssa valloittamaan muita Turun leikkipuistoja. Varsinkin aamupäivisin on kiva lähteä muualle, kun oman pihan lapset ovat päiväkodissa ja pihapiirissä pörrää remonttiautoja.

Keskiviikkona suuntasimme läheiseen Ingegerdin puistoon leikkimään. Matka sujui kuin sujuikin kävellen, välillä tosin väärään suuntaan, mutta kuitenkin. Matkalla pysähdyttiin ihmettelemään päiväkodin lapsia ja ihastelemaan keltaisenaan kukkivaa voikukkamerta. Itse leikkipuisto on pieni, mutta sieltä löytyy kaikki tarpeellinen pienelle leikkijälle; keinu, liukumäki (johon pääsee itse), hiekkalaatikko ja kavereita. Puistossa oli melkoinen vilske, kun parhaimmillaan alueen valloitti vajaa parikymmentä pientä ja vähän suurempaa leikkijää. Kokemus oli kuitenkin positiivinen ja palaamme varmasti tänne myöhemmin.

Uusista aluevaltauksista innostuneina suuntasimme torstaina Kupittaanpuistoon, suoraan vauvauinnista. Matkalta nappasimme mukaan välipalaeväät ja painelimme puiston penkille niitä mutustamaan. Ihanassa auringonpaisteessa maistui karjalanpiirakka ja omenamehu, ihan itse pillillä! Masu täynnä murkinaa oli hyvä lähteä valloittamaan puistoa. Valitsimme leikkipaikaksi pienille lapsille tarkoitetun aidatun leikkialueen, josta löytyi vaikka ja mitä.

Alkuiltapäivästä puistossa ei ollut juurikaan ruuhkaa, mutta lähempänä viittä puistossa alkoi olla jo melkoinen määrä leikkikavereita. Teevi viihtyi puistossa hyvin ja uutta nähtävää oli koko ajaksi. Pari tuntia vierähti nopeasti ja sitten isi tulikin jo hakemaan polkupyöräkyydillä kotiin. Itselläni alkoi samaisessa puistossa partiokokous, joten jäin vielä nauttimaan auringosta ja kesäfiiliksestä.

Tännekin vielä palaamme aivan varmasti. Moni paikka jäi vielä tutkimatta ja uudet seikkailut varmasti odottavat. Parasta puistossa oli se, että alue oli aidattu ja kaikki välineet ja lelut olivat pienimmillekin sopivia. Suosittelen lämpimästi kaikille lapsiperheille.