Eilen Janne huomautti minulle, että voisin välillä päivittää blogiakin. Teki mieli kysyä, että missähän välissä olisin ehtinyt, mutta sitten tajusin että kiire on ihan itse aiheutettua. Viimeiset kaksi viikkoa ovat olleet aika hektisiä. Mukaan on mahtunut ristiäisjärjestelyjä, ristiäiset, liikuntaa eri muodoissa, paljon partiota, lasten kanssa olemista, siivoamisen välttelyä, lippukunnan budjetin hiomista, bussissa istumista, kavereita, pulkkamäkeä ja yksi luento.

Viikko sitten sunnuntaina meidän Menni kastettiin ja hän sai ihanan nimen lisäksi kolme maailman ihaninta kummia. Kaikki meni yleisestä härdellistä huolimatta hyvin. Kuvamateriaalia ja lisää jutunjuurta saadaan myöhemmin, joten palaan asiaan.

Juuri pari viikkoa sitten päätin liittyä Elixiaan ja etsiä aikaa ja motivaatiota liikkumiseen. Monen vuoden liikkumattomuuden jälkeen motivaation hakeminen tuntui hankalalta, mutta olen onnistunut raahaamaan itseni salille jo monta kertaa. Oikeastaan se on ollut tosi kivaakin, vaikka hieman turhauttaa oma huono kunto. Ainoastaan ajan löytyminen tuntuu haasteelliselta, ettei ihan joka päivä menisi siihen, että nähdään Jannen kanssa ovella kun toinen tulee ja toinen menee. Olen yrittänyt käydä salilla vasta niin myöhään, että ehdimme jonkun aikaa olla kotosalla koko perhe ennen kuin lähden. Vielä en ole rohjennut kokeilemaan lapsiparkkia, mutta varmasti sitäkin kokeilen, kunhan Menni vähän kasvaa. Olisi näppärää käydä salilla päivällä; saisin ajanvietettä, eikä sali olisi niin tupaten täynnä.

Tähän mennessä olen kokeillut ohjatuista tunneista zumbaa, vauvajumppaa ja juniorjumppaa. Zumba oli yllättävän mukavaa, vaikkakin ammatinvalintani näkyy varmasti tyylissäni. Yritän tehdä liikkeitä insinöörimäisen tarkasti ja olen hieman Kaikkosta kankeampi, mutta hiki siellä on tullut silti. Tanssimista minun liikehdintäni ei hirveästi muistuta, mutta olen onnistunut liikkumaan suunnilleen oikeaan suuntaan jo kahden tunnin verran. Varmasti suuntaan zumbaan jatkossakin. Vauvajumppa oli kivaa, mutta sitä ei tarjota kuin keskellä päivää, joten tuskin menen sinne uudestaan. Opin kuitenkin joitain liikkeitä, joita voi soveltaa kotonakin, jos innostusta riittää. Menni ainakin tykkäsi lennellä ja kuolata mun naamalle vatsalihasten aikana. Teevi puolestaan oli hyvin ihmeissään juniortunnista, joka siis on suunnattu lapsille. Vähän aikaa meni totutteluun ja lapsimäärän ihmettelyyn, mutta sen jälkeen Teevistä kuoriutui pieni aitajuoksijan alku. Puoli tuntia hän vain ylitti pikkuriikkisiä juoksuaitoja, uudestaan ja uudestaan.

Partio on syönyt myös aikaani melkoisesti. Viikottaisen laumaillan lisäksi olen istunut hallituksen kokouksissa, naputellut kirjanpitoa tietokoneelle, luonut ensi vuoden budjettia ja suunnitellut lippukuntamme juhlavuotta. Lisäksi autan Sallaa toisen lippukunnan retken järjestelyissä. Huhhuh. Siihen vielä päälle joulukalenterirumba ja partioyliannostus alkaa olla valmis. Onneksi partiossa on paljon kivaakin; kavereita, ulkoilmaa, innokkaita lapsia ja toteuttamisen iloa. Oikeastaan kirjanpitokin on ihan mukavaa puuhaa, jos siihen saa keskittyä täysillä. On huippua huomata, että ymmärrän jo melkein kaikki kaksinkertaisen kirjanpidon niksit ja kommervenkit ja tuntien naputtelun tuloksena saan tilin ja kirjanpidon saldot täsmäämään! Terapeuttista. (Ehkä mulla on vähän joku numerofiksaatio..)

Kolmas aikasyöppöni on tietysti koti ja kotihommat. Tällä hetkellä nautin harvinaisesta tilanteesta, kun molemmat lapset nukkuvat jo toista tuntia samaan aikaan. Yleensä tällaista luxusta ei tarjoilla, vaan koko päivä menee jomman kumman tarpeita tyydyttäessä. No, tämähän on tällä hetkelle minun kokopäivätyöni, joten suotakoon aikaa kotihommillekin. Välillä täällä kyllä näyttää siltä, ettei kukaan ole tehnyt elettäkään pitääkseen järjestystä yllä, mutta uskokaa tai älkää, täällä siivotaan ihan joka päivä.

Kun kaiken tämän lisäksi päätin jatkaa opintojani äitiysloman ohella, voisinkin sanoa kalenterin olevan aika täysi. Eilen olin ensimmäisellä luennollani aikoihin ja vaikka kyseessä oli tylsääkin tylsempi aihe (eli äidinkieli), kaksi tuntia meni nopeasti. Sain kaksi ihanaa tuntia vain istua ihan rauhassa ja joku kertoi tarkasti mitä milloinkin pitää tehdä. Oliko koulussa oikeasti ihan kivaa? :D