Viikonloppuna Milla jätettiin kotimaan kamaralle ja me miehet suuntasimme länteen. Ohjelmassa oli siis Teevin ensimmäinen laiva- ja ulkomaanmatka. Lentokoneessahan Teevi pääsi matkustamaan jo viime kesänä, mutta laivamatkustus oli uusi tuttavuus. Nyt suuntana oli Tukholma ja isomummin (Teeville kylläkin isoisomummi, eli isänäidinisänäiti) 90-vuotisjuhlat. Matkaa tehtiin yhdessä puolen suvun kanssa, joten seuraa ja hoitajia riitti.
Matkustussujuvuuden takaamiseksi matkassa oli myös auto, ja satamassa pitikin odottaa pitkät tovit laivaan pääsyä. Isomummu oli onneksi varastoinut käsilaukkuun ruisleipää, jota Teevin mielestä olikin hauska ajankuluksi puputtaa. Yölaiva lähti senverran myöhään, että Teevi ei laivassa nähnyt kuin reppumatkan autokannelta hyttiin, jossa odottikin mukavan pieni matkasänky. Kerrankin nurkkaan käpertyminen onnistui helposti! Uni maittoikin varsin mukavasti vieraasta ympäristöstä huolimatta.
Aamuherätys koitti varsin aikaisin ja ohjelmassa oli seikkailu läpi kaupungin. Reitti on kuitenkin vuosien saatossa tullut varsin tutuksi ja perillä oltiinkin alta aikayksikön, paikallista aikaa vähän ennen seitsemää. Aamiaisen (Teeville jo päivän toisen) jälkeen suuntasimme läheiseen leikkipuistoon, josta löytyikin uutta ja hauskaa tekemistä niin Teeville kuin vanhemmillekin.
Iltapäivällä olikin juhlan aika. Juhlia on tänä keväänä ja kesänä ollut jo varsin monet, joten täytekakku ja mansikat olivat pikkumiehelle jo tuttuja herkkuja. Juhlan tiimellyksessä kuvattiin taas kaikki viisi polvea, edelliset kuvat otettiin vuosi sitten, Teevin ristiäisissä.
Kyläpaikassa oli myös ihastuttava haukkutoveri Puzzel, joka suuresta koostaan huolimatta ei ollut liian pelottava Teevinkään mielestä. Teevi kävikin myös koeajamassa Puzzelin pedin.
Illalla suunnattiin taas satamaan, mutustamaan omppua ja ruisleipää sekä ihmettelemään suurta taloa joka peruutti autojen viereen. Touhukas päivä oli tehnyt tehtävänsä ja uni tuli nopeasti silmään niin Teeville kuin aikuisillekin. Aamulla Teevi singahti sängyssä pystyyn juuri sopivasti sekunteja ennen käytävässä kaikuneen silja-tunnarin alkua, mutta univajausta oli reissaamisesta jäänyt vielä sen verran, että aamupäivällä jaksoi ottaa kolmen ja puolen tunnin päiväunet.
