Neuvolakerrasta innostuneena päätin päivittää Teevin vauvakirjan ajantasalle. Lisää hampaita on puskenut kaksin kappalein ja pituudessakin ylitettiin jo 80cm rajapyykki. Oikeastihan tänään ei ollut Teevin neuvola, mutta tungettiin paikalle koko perhe kuuntelemaan pikkusiskon sydänääniä. Siellä se sätkytteli ja kaikki oli muutenkin oikein hyvin. Samalla Janne ehti mitata Teevin epävirallisesti yli 80-senttisten joukkoon. Iso mies.

Meillä on oikeastaan käytössä kolme vauvakirjaa, joista jokainen on hieman erilainen. Omaksi lemppariksi on muodostunut Tatu ja Patu ja meidän vauva. Se on värikäs ja selkeä kirja, jossa on tarpeeksi tilaa omille jutuille, mutta jonka täyttämisestä pääsee halutessaan vähällä ”rasti ruutuun” -menetelmän ansiosta. Lisäksi kirja sisältää hauskoja yksityiskohtia isovarpaan mitasta pyllyn jälkeen. Vaikka yritän päivittää kirjoja tasaisin väliajoin, jotain pääsee silti unohtumaan. Teevin elämästä jää onneksi jälkeen rutkasti valokuvia, kaikki blogikirjoitukset ja melko tunnollisesti täytetyt vauvakirjat. Ehkä muutama tyhjä kohta ei kaiherra muiden kuin minun mieltä..

Seuraavaksi aloitetaankin toisen täydellisen vauvakirjan metsästys. Oma vauvakirjani on ainakin ollut luettujen kirjojen listalla pienestä pitäen. Nyt se on omassa kirjahyllyssä ja siitä on ihana tarkistella, milloin itse on oppinut jonkun tietyn taidon tai koska omat hampaat on suuhun putkahtaneet. Kiitos äidin, myös minun kirja on tunnollisesti täytetty ja ihana muisto omasta lapsuudestani. Toivottavasti tämä on Teeville yhtä tärkeä asia isona.