Toiset perustavat pienoispuutarhoja, minä minimetsän. Pelargoniat olivat jo aikaa sitten nähneet parhaat päivänsä ja oli aika heittää ne menemään. Ajattelin ensin ostaa tilalle krysanteemin, mutta päädyinkin hyppäämään syyskukkaosaston yli ja ostamaan suoraan kanervia. Vältytään turhilta hommilta, kun kohta se krysanteemi kuolis kumminkin.

Kanervien kaveriksi olen jo monena syksynä hakenut metsästä piristystä. Viikonloppuna kiipesin Someron kalliolle etsimään sopivia sammalia, varpuja ja risuja koristamaan mun minimetsää. Sieltä löytyikin vaikka mitä ihanaa. Puolukanvarpuja, palleroporonjäkälää, sulkasammalta, karhunsammalta, käkkäräoksia, havuja ja käpyjä. Vähän parempi valikoima kuin tossa pururadan varressa. Sitäpaitsi pururadan varresta ei kehtaa mennä varpuja ja sammalia kiskomaankaan.. Kaupunkielämän tylsyyksiä.

Vielä pitäisi takapihan orvokinraadot siivota metsän tieltä ja kantaa yrttien ja kurpitsan laatikot talvisäilöön odottamaan kevättä. Sitten on pihahommat syksyn osalta kunnossa.