Alkuviikosta selailin anoppilassa Mari Savion ja Kati Rapian kirjaa ”surrur, tee oma marimekkosi” ja rakastuin kirjassa esiteltyyn pallukkarahiin. Rahi oli värikäs ja ihana, mutta toteutus näytti melko monimutkaiselta. Hetken aikaa kaavoja ja ohjeita tuijoteltuani tajusin kuitenkin, että virityshän on ihan mahdollinen saada aikaan. Itselläni ei ole ompelukonetta, joten ompelutyö piti kuitenkin suorittaa täällä Raumalla. Sinänsä näppärää, että tukiopetusta oli koko ajan saatavilla.
Marimekon kankaat olisivat tietysti olleet aivan ihanat, mutta kotiäidin lompakolle sopivampi vaihtoehto oli IKEA. Niinpä suuntasimme keskiviikkona IKEA:an valitsemaan kankaita. Tavoitteena oli mahdollisimman värikäs kokonaisuus, että se sopisi sitten kaiken kanssa kivasti yhteen. Lopulta päädyimme kuuteen erilaiseen kankaaseen, jotka jollain kierolla tavalla sopivat yhteen. Kaikkia ostettiin puolen metrin pala ja hintaa kertyi yhteensä vajaa 18€. IKEA:sta lähti mukaan myös 10 tyynyä rahin täyttämistä varten. Halvempaa vanua ei saa mistään, kun yksi tyyny maksaa vaivaiset 95 senttiä. Ja tähän projektiin vanua kuluikin melkoinen määrä..
Rahiin tarvittiin 12 puoliympyrän muotoista palaa ja 12 ovaalipalasta. Piirsin kaavat sanomalehtipaperille ja leikkelin kaikki kankaat jo kotona valmiiksi, että pääsisin Raumalla nopeasti alkuun. Ompelemaan pääsin vasta tänään, kun eilinen päivä meni geokätköilyn merkeissä. Palat ommeltiin suoralla ompeleella yhteen ja Pia huolitteli kaikki reunat vielä varmuudeksi saumurilla. Jannekin pääsi osallistumaan, kun vuorossa oli valmiiden osien täyttäminen vanulla. Voisin sanoa, että täyttäminen on tämän projektin inhottavin osa. Kaksitoista palaa täytyy tunkea täyteen vanua ja sitähän kuluu. Yhteensä tähän rahiin kului 9 tyynyllistä vanua..
Lopuksi palat täytyy vielä yhdistää palloksi. Sommitteluun ja ajatustyöhön on turha käyttää hirmuisesti aikaa, sillä aina joku pala on ”väärässä” paikassa. Jonkun aikaa paloja pyöriteltiin ja mietittiin, mutta loppujen lopuksi yhdisteleminen tapahtui jokseenkin summanmutikassa. Ompeluun käytettiin ohutta virkkauslankaa, jotta lopputulos kestäisi retuutusta, eikä ompeleet katkeilisi heti.
Lopputuloksesta tuli tosi hieno. Sitä on nyt ihasteltu koko päivän ja Teevi on pyöritellyt palloa ympäri kämppää. Rahi pääsee piristäväksi värilaikuksi meidän olohuonetta koristamaan, joskin jossain vaiheessa Teevi saattaa omia sen omaan huoneeseen. Siinä vaiheessa meille saattaa muuttaa toinen, mustavalkoinen, rahi.
