Aarrelaatikoita.

Tässä käsityö- ja askartelutouhussa on aluksi yksi ongelma; ei ole niitä ihania aarrelaatikoita, joista löytyy langanpätkiä, paperisuikaleita, kangastilkkuja, vähän sitä ja tätä. Tuskastuttavaa, kun kaikki täytyy aina aloittaa tarkalla suunnitelmalla ja kauppareissulla. Ja mikä pahinta, muuttaa sitten sitä suunnitelmaa kun kaupassa ei olekaan oikean väristä lankaa tai sopivan kokoista virkkuukoukkua. Huoh. Äidillä oli aina ihana askartelulaatikko, josta penkomalla yleensä löytyi kaikkea kivaa ja mummin laatikosta löytyy yleensä lankoja projektiin kuin projektiin.

Askartelulaatikko alkaa olla jo melko hyvällä mallilla, mutta älyttömän määrän tavaraa olen sinne ostellutkin viimeisen vuoden aikana. Nyt on aivan ihanaa, kun saattaa selvitä kotoa löytyvillä tarvikkeilla ainakin yksinkertaisesta synttärikortista. Käsityökori ei yllä vielä samaan. Tänään jouduin ostamaan taas uuden virkkuukoukun ja nuppineuloja, eikä lankavalikoimakaan päätä huimaa. Onnistuin kuitenkin tekemään jämälangoista pikkuruisen siiliamigurumin neulatyynyksi mun uusille nuppineuloille. Ehkä niitä langanpätkiä ja paperisuikaleita alkaa tässä touhutessa kertyä minullekin.

Nuppineulojen uusi koti löytyi siilin selästä.

Tänään saatiin taas ihanaa seuraa koko päiväksi, kun Janina ja Lina tulivat kyläilemään. Vietettiin ihan tavallista kotipäivää; käytiin kaupassa, keiteltiin sosekeittoa, harjoiteltiin virkkuukoukun käsittelyä ja höpöteltiin. Molemmat lapset olivat vähän puolikuntoisia tukkoisine nenineen, mutta yllättävän kivasti he viihtyivät yhdessä leikkimatolla pötkötellen. Äitien päivääkin helpotti, kun oli seuraa. Aika meni nopeammin ja pikkuisten kitinääkin jaksoi kuunnella paljon paremmin kaksilla korvilla.

Nyt Teevillä ja Linalla alkaa kilpavarustelu lelujen suhteen, kun virkkaustalkoot alkaa molempien kotona. :) Tosin Janne toivoi seuraavaksi tennarivillasukkia, joten täytyy varmaan vaihtaa puikot koukun tilalle tulevaa isänpäivää ajatellen. Kyseinen villasukkamalli löytyi Novitan uudesta sukkalehdestä, joka muuten oli täynnä mitä ihanampia sukkia. Ehkä siirryn siis pehmoeläimistä villasukkiin.. Tai sitten en, ainakaan kokonaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *