Viimeinkin sain inspiraation ja aloitin uuden käsityöprojektin. Tällä kertaa innostuin Janinan palmikkovillityksestä ja päätin itsekin kokeilla palmikoiden neulomista. Alkuun ohjetta piti tankata kerta toisensa jälkeen, mutta nyt neulominen sujuu jo ulkomuistista. Turhaan olen siis vältellyt hankalan näköisiä palmikkoneuleita. Oikeasti ne on ihan yksinkertaisia, enkä apupuikkoakaan ole tarvinnut. Mummi neuvoi, ettei apupuikkoa kannata ostaa, koska se on hankala. Itse taas päädyin apupuikottomuuteen siitä syystä, että ne olivat kaupasta loppu. Hyvin sujuu ihan tavallisella sukkapuikollakin, kun itse työ on pyöröpuikolla.

Pipon ohjeen löysin Kaitaliinan blogista. Sieltä löytyy myös paljon muita ihanuuksia neuleohjeista resepteihin, kannattaa siis käydä kurkkaamassa. Neuleohjeet ovat selkeitä ja kysyäkin saa, jos ei ihan mene jakeluun. Loistavaa!
Pipoa kutoessa tutustuin myös uuteen lankaan, Novitan Isoveljeen. Yleensä en ole kutonut mitään Nalle-lankaa paksummasta, koska en tykkää pitää paksuja neuleita. Pipoon tuo lanka on kuitenkin juuri sopiva ja työkin valmistuu mukavan nopeasti paksusta langasta. Puikkovarastonikin karttuu puikko puikolta; tätä työtä varten täytyi hankkia 40cm numero 6 pyöröpuikko. Toivottavasti joskus voi aloittaa työn kuin työn kiertämättä puikkokaupan kautta. Ehkä sitten mummona.
Aivan ihana! En kyllä uskalla kokeilla…näyttää niin vaikeelta! Saat opettaa mua kun tuut seuraavan kerran käymään! :)
Joo. Voin opettaa. Loppujen lopuksi toi oli ihan helppoa ja nyt on jo pipo valmis.
Googlaa seuraavaks pöllöpipo. Luulen, että tykkäisit :)
Joo. Katoin Novitasta sitä jo. Vai oliko se Suuri Käsityö -lehdessä?